Lipedema ei ole vain rasvaa – mitä siis ihon alla tapahtuu?

 

Lipedemasta puhutaan usein rasvakudoksen sairautena. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kyse olisi vain siitä, kuinka paljon rasvaa kudoksessa on. Tutkimuksissa on löydetty muutoksia myös sidekudoksessa, faskioissa ja kudoksen mekaanisissa ominaisuuksissa.

Yksi kiinnostavimmista uusista havainnoista liittyy kudoksen jäykkyyteen ja kipuun.

Kudoksen jäykkyys voidaan mitata

Vuonna 2026 julkaistussa tutkimuksessa lipedemakudoksen elastisuutta tutkittiin shear wave -elastografialla eli ultraäänitutkimukseen perustuvalla menetelmällä, jolla voidaan arvioida kudoksen jäykkyyttä.

Tutkimuksessa havaittiin yhteys suuremman kudosjäykkyyden ja kipuoireiden välillä, erityisesti reisien alueella.

Tämä on merkittävä havainto, koska se antaa mahdollisuuden tarkastella lipedemaan liittyvää kipua myös kudoksen rakenteen kautta.

Kyse ei siis välttämättä ole vain siitä, että kudosta on enemmän, vaan myös siitä, millaiseksi kudos on sairauden aikana muuttunut.

Tutkimuksella ei kuitenkaan vielä voida osoittaa, että kudoksen jäykistyminen itsessään aiheuttaa kivun. Vuoden 2026 tutkimuksesta on nostettu esiin myös menetelmällisiä rajoituksia, joten löydöksiä on tärkeää pitää tämänhetkisenä tutkimusnäyttönä, ei lopullisena selityksenä.

Ultraäänellä voidaan tarkastella kudoksen rakennetta

Ultraääni tarjoaa toisen tärkeän mahdollisuuden. Lipedemakudoksessa on tutkimuksissa havaittu muutoksia esimerkiksi rasvalobuluksissa, sidekudosseptoissa eli kudosta jakavissa väliseinämissä sekä faskiaalisissa rakenteissa. Myös fibroottisia eli sidekudosmaisesti muuttuneita alueita voidaan havaita. Kolmiulotteista ultraäänikuvausta käyttäneessä tutkimuksessa havaittiin lipedemassa rakenteellisia muutoksia ihonalaisen kudoksen eri kerroksissa.

Tämä on tärkeää, koska kudosta voidaan silloin tarkastella muutenkin kuin pelkästään silmämääräisesti tai mittaamalla raajan ympärysmittaa.

Ultraäänellä voidaan nähdä, mitä ihon alla tapahtuu.

Ja elastografialla voidaan lisäksi arvioida, kuinka jäykkää kudos on.

Mitä kirurgi näkee leikkauksissa?

Lipedeman kirurgiseen hoitoon erikoistunut lääkäri Robert Beulink on kuvannut yli 3 000 leikkauksen kokemuksensa perusteella, kuinka kudoksen rakenne hänen näkemyksensä mukaan muuttuu sairauden edetessä (Stage 1- 4). Beulinkin mukaan varhaisessa vaiheessa ihonalaisessa kudoksessa on pinnallisia sidekudosrakenteita, jotka voivat vetää ihoa alaspäin ja aiheuttaa ihon kuoppaisuutta. Hänen mukaansa sairauden edetessä nämä rakenteet voivat muuttua syvemmiksi ja paksummiksi sekä liittyä voimakkaammin syvempiin faskiarakenteisiin. Hän korostaa tämän perusteella näkemystään, ettei lipedema ole ensisijaisesti pelkkä rasvasolujen ongelma.

On tärkeää erottaa tämä tutkimusnäytöstä: Beulinkin kuvaus on hänen oma, laajaan kirurgiseen kokemukseensa perustuva kliininen näkemyksensä. Se on kuitenkin kiinnostava suhteessa tutkimuksiin, joissa on havaittu lipedemakudoksen sidekudos- ja faskiarakenteiden sekä jäykkyyden muutoksia.

Entä lipedeman kipu?

Tässä kohtaa myös potilaiden omat kokemukset ovat kiinnostavia. Kaikki lipedemaan liittyvä kipu ei välttämättä käyttäydy samalla tavalla kuin tavallinen tulehdus- tai kudoskipu. Osa ihmisistä kuvaa esimerkiksi syvää painetta, kosketusarkuutta, polttavaa tai poikkeuksellisen voimakasta kipua. Myös omassa kokemuksessani on yksi tätä kysymystä herättävä havainto: tavalliset kipulääkkeet eivät juuri auttaneet, mutta gabapentiini toi kipuun avun eri lääkekokeilujen jälkeen. Gabapentiini ei ole tavallinen tulehduskipulääke. Se vaikuttaa hermoston kipusignalointiin ja sitä käytetään erityisesti neuropaattisen kivun hoidossa. Yksittäisen ihmisen lääkevasteesta ei tietenkään voida päätellä, että lipedeman kipu olisi yleisesti neuropaattista. Se kuitenkin herättää kiinnostavan kysymyksen:

Voiko osalla lipedemaa sairastavista olla kudosmuutosten lisäksi myös neuropaattinen kipukomponentti? 

Tätä kysymystä olisi tärkeää tutkia tarkemmin....

Lipedemaa pitäisi tarkastella kudoksena, ei vain rasvana

Kun nämä havainnot yhdistetään, kuva lipedemasta muuttuu. Lipedemassa voidaan tarkastella samanaikaisesti:

• rasvakudoksen rakennetta

• sidekudosseptoja ja fibroosia

• faskiaalisia rakenteita

• kudoksen elastisuutta ja jäykkyyttä

• kipua ja sen mahdollisia mekanismeja

• mikroverenkiertoa ja imunestejärjestelmää.

"Mitä kudokselle on tapahtunut?"

Ultraääni voi auttaa näkemään rakenteen. Elastografia voi auttaa mittaamaan kudoksen jäykkyyttä. Ja kipumekanismien tutkiminen voi puolestaan auttaa ymmärtämään, miksi samanasteinen lipedema voi aiheuttaa yhdelle ihmiselle valtavaa kipua ja toiselle huomattavasti vähemmän oireita. Lipedema ei ehkä olekaan vain kysymys kudoksen määrästä.

Se voi olla myös kysymys kudoksen rakenteesta, ominaisuuksista ja siitä, miten nämä muuttuvat sairauden edetessä.

Lähteet

1. Assessment of the elasticity of lipedematous tissue and the examination of the relationship between pain and fibrosis in lipedema. International Journal of Obesity, 2026. Tutkimus Nature-sivustolla
2. Three-dimensional ultrasound imaging of lipedema tissue. Tutkimus lipedemakudoksen rakenteellisista muutoksista ultraäänellä, 2023. Tutkimus PubMedissä
3. Lipedema: Pathogenesis and clinical manifestations. Katsaus lipedeman kudos-, sidekudos- ja faskiamuutoksiin. Tutkimus PMC:ssä
4. Gabapentiinin vaikutusmekanismista ja käytöstä neuropaattisessa kivussa: Gabapentin in neuropathic pain syndromes. Tutkimus PubMedissä