Lipedemainfo

  Lipedemaan ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ruokavaliota , eikä mikään yksittäinen dieetti paranna sairautta. Silti ruokavaliolla voi olla merkittävä vaikutus siihen, miten kehossa koetaan turvotusta, kipua, väsymystä ja tulehdusherkkyyttä. Moni lipedemaa sairastava kuvaa samaa kokemusta: vaikka paino ei muuttuisi merkittävästi, ruokavalion muutokset voivat vaikuttaa siihen, kuinka raskailta jalat tuntuvat, kuinka paljon kudoksissa on painetta tai kuinka voimakkaana kipu esiintyy päivän aikana. Tämä viittaa siihen, että lipedemassa kyse ei ole pelkästään rasvakudoksen määrästä, vaan myös rasvakudoksen aineenvaihdunnasta, tulehdustekijöistä sekä nestetasapainosta. Lipedemakudoksen tiedetään käyttäytyvän eri tavalla kuin tavallinen rasvakudos. Tutkimuksissa on havaittu kroonista matala-asteista tulehdusta, sidekudoksen muutoksia, mikroverenkierron häiriöitä sekä lisääntynyttä kapillaarien läpäisevyyttä. Tämä voi altistaa nesteen kertymiselle kudoksiin, lisätä painon tunnetta ja ...

  Viime vuosina lipedemayhteisöissä on noussut esiin kiinnostava havainto. Yhä useampi lipedemaa sairastava kertoo tunnistavansa itsessään myös neurodivergenssiin liitettyjä piirteitä tai diagnooseja, kuten ADHD:tä, autismikirjon piirteitä, sensorista yliherkkyyttä, autonomisen hermoston säätelyhaasteita tai yliliikkuvuutta.  Onko kyse sattumasta, vai voisiko taustalla olla yhteinen biologinen tekijä? Mitä neurodivergenssi tarkoittaa? Neurodivergenssillä tarkoitetaan sitä, että aivot ja hermosto käsittelevät tietoa, aistiärsykkeitä, tunteita tai tarkkaavuutta tavalla, joka poikkeaa siitä, mitä pidetään neurologisesti tyypillisenä.  Neurodivergenssi ei itsessään ole sairaus. Se kuvaa hermoston erilaista toimintatapaa.  Neurodivergenssiin liitetään usein esimerkiksi: ADHD autismikirjo sensorinen yliherkkyys poikkeava kuormittuminen aistiärsykkeistä autonomisen hermoston säätelyn haasteet Käytännössä tämä voi näkyä esimerkiksi siten, että melu, kosketus, vaatteiden pain...

Ajoittain kuulee väitettävän , että lipedema olisi plastiikkakirurgien keksimä markkinointitermi, jonka tarkoituksena on myydä rasvaimuleikkauksia naisille. Väite kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä on yhä vaikeampi sovittaa yhteen uusimman tutkimustiedon kanssa. Lipedemaa eivät tutki ainoastaan plastiikkakirurgit. Alan tunnetuimpiin tutkijoihin kuuluu esimerkiksi endokrinologi Karen Herbst , joka on vuosien ajan tutkinut rasva-, sidekudos- ja aineenvaihduntasairauksia. Tutkimusta tekevät myös patologit, geneetikot, radiologit, verisuonitutkijat, lymfologit sekä useiden yliopistojen perustutkijat. Viime vuosina tutkimus on alkanut paljastaa yhä enemmän biologisia muutoksia, jotka erottavat lipedemakudoksen terveestä kudoksesta. Lipedemainfossa on aiemmin käsitelty tuoretta tutkimusta, jossa lipedemapotilaiden rasvasoluista löydettiin lipomatoosiin viittaavia rakenteellisia muutoksia. Kyseinen tutkimus on yksi esimerkki siitä, kuinka lipedeman biologista perustaa selvitetään nykyisin...

  Alustavat, mutta hyvin merkittävät tutkimustulokset:  Lipedemapotilaiden rasvasoluissa havaittu selkeitä rakenteellisia muutoksia Lipödeematutkimus elää parhaillaan kiinnostavaa murroskautta. Vaikka sairauden tarkat mekanismit vaativat vielä paljon lisäselvitystä, tuore solutason tutkimus tarjoaa vahvaa biologista näyttöä sille, mitä potilaat ovat sanoneet jo vuosikymmeniä: lipedemassa ei ole kyse tavallisesta painonnoususta tai elämäntavoista. Frontiers in Cell and Developmental Biology -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin rasvasolujen mikroskooppisia eroja. Vaikka kyseessä on vasta alustava ja otoskooltaan pieni morfologinen (eli rakenteellinen) tutkimus, sen tulokset ovat erittäin merkittävä askel lipedeman biologisen taustan ymmärtämisessä. Mitä tutkimuksessa havaittiin? Itävaltalaisessa tutkimuksessa analysoitiin noin 3 000 rasvasolua (adiposyyttiä) . Näytteitä kerättiin yhdeksältä lipedemapotilaalta ja niitä verrattiin viiden terveen, normaalipainoi...