lipedema plastiikkakirurgien keksimä markkinointisairaus?

Ajoittain kuulee väitettävän, että lipedema olisi plastiikkakirurgien keksimä markkinointitermi, jonka tarkoituksena on myydä rasvaimuleikkauksia naisille. Väite kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä on yhä vaikeampi sovittaa yhteen uusimman tutkimustiedon kanssa.

Lipedemaa eivät tutki ainoastaan plastiikkakirurgit. Alan tunnetuimpiin tutkijoihin kuuluu esimerkiksi endokrinologi Karen Herbst, joka on vuosien ajan tutkinut rasva-, sidekudos- ja aineenvaihduntasairauksia. Tutkimusta tekevät myös patologit, geneetikot, radiologit, verisuonitutkijat, lymfologit sekä useiden yliopistojen perustutkijat.

Viime vuosina tutkimus on alkanut paljastaa yhä enemmän biologisia muutoksia, jotka erottavat lipedemakudoksen terveestä kudoksesta. Lipedemainfossa on aiemmin käsitelty tuoretta tutkimusta, jossa lipedemapotilaiden rasvasoluista löydettiin lipomatoosiin viittaavia rakenteellisia muutoksia. Kyseinen tutkimus on yksi esimerkki siitä, kuinka lipedeman biologista perustaa selvitetään nykyisin solutasolta lähtien. Sen sijaan, että tutkimus tukisi ajatusta tavallisesta rasvakudoksesta uudella nimellä, löydökset viittaavat siihen, että lipedemakudoksessa voi olla tunnistettavia rakenteellisia erityispiirteitä, jotka erottavat sen terveestä rasvakudoksesta.

Löydös on kiinnostava myös siksi, että se tukee potilaiden vuosikymmeniä kuvaamaa kokemusta. Lipedemakudos ei käyttäydy samalla tavalla kuin tavallinen rasvakudos. Monilla potilailla kudoksessa tuntuu noduuleja, kyhmyisyyttä, kovettumia ja muita rakenteellisia muutoksia, joita tavallisessa rasvakudoksessa ei yleensä esiinny.

Myös kirurginen hoito poikkeaa tavallisesta esteettisestä rasvaimusta.
Lipedemakirurgiassa käytetään yleisesti kudoksia säästäviä tekniikoita, kuten vesiavusteista rasvaimua (WAL), joissa pyritään suojaamaan imusuonistoa, verisuonia ja muuta sidekudosrakennetta. Lisäksi pitkälle edenneissä tapauksissa kirurgi kohtaa usein nodulaarista ja fibrotisoitunutta kudosta, jonka käsittely vaatii erityistä kokemusta lipedemakirurgiasta.

Jos lipedema olisi pelkästään tavallista rasvakudosta uudella nimellä, olisi vaikea selittää, miksi tutkimuksissa löydetään jatkuvasti uusia biologisia poikkeavuuksia, miksi sairauden geneettistä taustaa tutkitaan aktiivisesti ja miksi sen kirurginen hoito poikkeaa tavallisesta kosmeettisesta rasvaimusta.

Samalla logiikalla voitaisiin väittää kaihin olevan silmäkirurgien keksimä sairaus tai nivelrikon ortopedien markkinointikikka. Hoitoa tarjoava erikoisala ei määritä sitä, onko sairaus olemassa. Sairauden olemassaolo ratkaistaan tutkimuksella.

Lipedeman kohdalla tutkimus näyttää tällä hetkellä kulkevan täysin päinvastaiseen suuntaan kuin markkinointikikkaväitteet antavat ymmärtää. Vuosi vuodelta löydetään lisää biologisia, rakenteellisia ja mahdollisesti myös geneettisiä tekijöitä, jotka auttavat selittämään, miksi lipedemakudos poikkeaa terveestä kudoksesta.

Lähteet

Steiner M, Rinnerthaler M, ym. (2026). Adipocytes from lipedema adipose tissue show lipoma-associated nuclear atypia. Frontiers in Cell and Developmental Biology.

World Health Organization (WHO). ICD-11-tautiluokitus.

Herbst KL. Lipedemaa käsittelevät tutkimukset ja katsausartikkelit.