Lipedema-rasva ei vain varastoi rasvaa – se varastoi myös myrkkyjä

Moni ei tule ajatelleeksi, että lipedemaan liittyvä rasvakudos ei ole samanlaista kuin tavallinen kehon rasva. Lipedemakudos on tulehtunutta, aineenvaihdunnallisesti poikkeavaa ja sillä on taipumus sitoa itseensä paitsi nestettä, myös aineenvaihdunnan jätteitä ja ympäristöperäisiä myrkkyjä.

---

Miksi lipedemarasva käyttäytyy näin?

Tutkimuksissa on havaittu, että lipedemassa rasvasolut (adiposyytit) ovat suurentuneita, niiden ympärillä on kroonista matala-asteista tulehdusta ja mikroverenkierto on heikentynyt. Tämä heikentää kudosten hapensaantia ja imusuonten toimintaa, jolloin kuona-aineet eivät poistu normaalisti.

Kun lymfakierto hidastuu, kudoksiin alkaa kerääntyä aineenvaihdunnan sivutuotteita ja ympäristöperäisiä kemikaaleja, joita keho ei pysty poistamaan tehokkaasti. Tämä voi lisätä tulehdusta ja kipua, vaikka mittauksissa ei näkyisi selkeää turvotusta.

---

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Monet lipedemaa sairastavat kuvaavat tunnetta “painosta jaloissa”, “sisäisestä kireydestä” tai “kivusta ilman turvotusta”. Tämä voi liittyä juuri siihen, että kudoksen sisäinen mikroympäristö on tulehtunut ja täynnä kuona-aineita.

Lymfaterapia, kevyt liikunta ja tulehdusta vähentävä ruokavalio voivat helpottaa oireita, vaikka lymfamittauksissa tulokset eivät näyttäisikään poikkeavia.

---

Miten kehoa voi tukea?

Vaikka täydellisesti myrkyttömästi ei voi elää, kehon kuormitusta voi keventää monin pienin keinoin:

• Riittävä nesteytys tukee aineenvaihduntaa ja lymfakiertoa

• Maksaa tukeva ruokavalio (vihreät kasvikset, sitrushedelmät, artisokka) auttaa poistamaan kuona-aineita

• Kevyt liikunta ja lihaspumppaus (esim. vesiliikunta, kävely, pyöräily) aktivoivat lymfajärjestelmää

• Kuivaharjaus tai manuaalinen lymfaterapia voi helpottaa oloa ja vähentää kipua

• Kemikaalikuorman vähentäminen — vältä turhia kosmetiikka- ja pesuaineita, joissa on hormonihäiritsijöitä

---

Yhteenveto

Lipedemakudos ei ole vain “ylimääräistä rasvaa” – se on aineenvaihdunnallisesti aktiivinen, tulehtunut ja herkkä keräämään kuona-aineita ja myrkkyjä. Tämä voi lisätä oireita, vaikka perinteiset mittaukset näyttäisivät normaaleilta.

Siksi lipedemaa tulee hoitaa kokonaisvaltaisesti, tukemalla kehon omaa puhdistumisjärjestelmää, vähentämällä tulehdusta ja huolehtimalla riittävästä liikkeestä ja ravitsemuksesta.

---

🔎 Lähteet

1. Herbst, K. L. (2012). Rare adipose disorders (RADs) masquerading as obesity. Acta Pharmacol Sin., 33(2), 155–172.

2. Langendoen, S. I. et al. (2009). Lipedema: from clinical presentation to therapy. A review of the literature. Br J Dermatol., 161(5), 980–986.

3. Al-Ghadban, S. et al. (2019). Lipedema: Pathophysiology and Lipedema-Associated Subcutaneous Adipose Tissue. Obesity (Silver Spring), 27(7), 1045–1055.

4. Wold, L. E., Hines, E. A., & Allen, E. V. (1951). Lipedema of the legs: a syndrome characterized by fat legs and edema. Ann Intern Med., 34(5), 1243–1250.

5. Child, A. H. et al. (2010). Lipedema: an inherited condition. Am J Med Genet A., 152A(4), 970–976.