Lipedeman tutkimuksessa otettiin tänä vuonna merkittävä askel eteenpäin. Stanfordin yliopiston lymfologi tohtori Stanley G. Rockson esitteli Lipedema Congress 2025 -tapahtumassa havaintonsa, jonka mukaan verihiutaleiden vapauttama proteiini, Platelet Factor 4 (PF4) , saattaa olla avaintunnusmerkki lipedeman erottamisessa tavallisesta lihavuudesta . PF4 on verihiutaleiden (trombosyyttien) tuottama aine, joka osallistuu kehon tulehdus- ja hyytymisreaktioihin. Rocksonin mukaan lipedemaa sairastavilla henkilöillä PF4-tasoissa on havaittu poikkeamia verrattuna lihavuudesta johtuviin rasvakudoksen muutoksiin. Jos löydös vahvistuu jatkotutkimuksissa, se voi mullistaa lipedeman diagnostiikan. Se tarkoittaisi, että tulevaisuudessa lipedema voitaisiin tunnistaa verikokeesta , ei pelkästään oireiden ja kliinisen arvion perusteella. Tämä auttaisi tuhansia potilaita, jotka ovat jääneet vaille oikeaa diagnoosia, koska heidän oireensa on virheellisesti tulkittu ylipainoksi. Tutkijat usk...

Viime vuosina lipedemaa on alettu ymmärtää kokonaisvaltaisemmin. Se ei ole vain rasvan epätasaista kertymistä, vaan monella siihen liittyy myös tuki- ja liikuntaelimistön muutoksia – kuten nivelten yliliikkuvuutta, lihasheikkoutta ja muutoksia ryhdissä. Uudemmassa Standard of Care for Lipedema in the United States -ohjeessa (Herbst et al., 2021) mainitaan selkeästi lipedemaan liittyvän myös: “Hyperlordosis of lumbar spine; valgus knee; ankle pronation; joint hypermobility; muscle weakness.” (Lähde: Standard of Care for Lipedema in the United States, 2021, ResearchGate & Lipedema.net) Tämä tarkoittaa, että alaselän liiallinen notko (hyperlordoosi) voi esiintyä lipedeman yhteydessä — etenkin, kun vartalon lihastasapaino ja alaraajojen kuormitus muuttuvat. Monella potilaalla tämä näkyy esimerkiksi siten, että pitkään seisominen aiheuttaa kipua alaselässä tai ryhti tuntuu “liian suoristuneelta” tai jäykältä. Hyperlordoosi ei ole virallinen diagnosointikriteeri, mutta se on ...

Moni ei tule ajatelleeksi, että lipedemaan liittyvä rasvakudos ei ole samanlaista kuin tavallinen kehon rasva. Lipedemakudos on tulehtunutta, aineenvaihdunnallisesti poikkeavaa ja sillä on taipumus sitoa itseensä paitsi nestettä, myös aineenvaihdunnan jätteitä ja ympäristöperäisiä myrkkyjä. Miksi lipedemarasva käyttäytyy näin? Tutkimuksissa on havaittu, että lipedemassa rasvasolut (adiposyytit) ovat suurentuneita, niiden ympärillä on kroonista matala-asteista tulehdusta ja mikroverenkierto on heikentynyt. Tämä heikentää kudosten hapensaantia ja imusuonten toimintaa, jolloin kuona-aineet eivät poistu normaalisti. Kun lymfakierto hidastuu, kudoksiin alkaa kerääntyä aineenvaihdunnan sivutuotteita ja ympäristöperäisiä kemikaaleja, joita keho ei pysty poistamaan tehokkaasti. Tämä voi lisätä tulehdusta ja kipua, vaikka mittauksissa ei näkyisi selkeää turvotusta. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Monet lipedemaa sairastavat kuvaavat tunnetta “painosta jaloissa”, “sisäisestä kireydestä...

Kävin äskettäin lymfamittauksessa, jossa tulokseksi tuli 0.8, kun niin sanotun normaalin pitäisi olla noin 1.3. Tämän perusteella minulle myönnettiin tukisukat , mutta ei lymfaterapiaa – koska mittauksen mukaan varsinaista turvotusta ei ollut. Tässä kohtaa herää kysymys: miksi lipedemaa ei näy mittauksissa, vaikka jalat ja keho ovat kipeät, raskaat ja arat? Lymfamittaus mittaa nesteen määrää kudoksissa, eli käytännössä arvioi onko elimistössä ylimääräistä nestettä, jota imusuonisto ei poista normaalisti. Lipedemassa ongelma ei kuitenkaan ole ensisijaisesti nesteessä, vaan rasvakudoksen rakenteessa ja aineenvaihdunnassa . Lymfajärjestelmä voi sinänsä toimia “normaalisti”, mutta rasvakudos painaa ja puristaa pieniä imusuonia niin, että mikrokierto heikkenee. Tämä aiheuttaa sen, että kudokset tuntuvat raskailta, aristavilta ja pingottuneilta , vaikka varsinainen turvotus ei ole niin suurta, että se näkyisi mittarissa. Silti lymfaterapia voisi auttaa – ei niinkään nesteen poistossa,...

 Moni lipedemaa sairastava tietää, että pelkkä verenpaineen mittaus käsivarresta voi olla yllättävän kivulias kokemus. Silti terveydenhuollossa tätä ei aina ymmärretä, ja potilas joutuu perustelemaan miksi tavallinen mansetti ei sovi. Miksi käsivarsimittaus sattuu? Lipedemassa ihonalainen rasvakudos on epätasaisesti jakautunut ja sisältää herkkiä sidekudosmuutoksia sekä mikroskooppisia tulehdusalueita. Kun verenpainemansetti kiristyy käsivarren ympärille, se puristaa paitsi ihoa ja lihaksia, myös tulehtunutta ja nesteturvotuksen kuormittamaa rasvakudosta. Tämä voi aiheuttaa voimakasta kipua, jopa mustelmia ja jälkikipua useiksi tunneiksi. Vaihtoehto: rannemittari Useat lipedemaa sairastavat ovat saaneet tarkkoja ja luotettavia mittaustuloksia laadukkailla rannemittareilla . Nykyiset, kliinisesti testatut rannemallit voivat olla täysin hyväksyttäviä kotiseurantaan ja monissa tapauksissa myös vastaanotolla – kunhan mittaus tehdään oikeassa asennossa (ranteen sydämen korkeudella,...

  Mitä tutkimukset kertovat: kilpirauhasen vajaatoiminta & muut sairaudet lipedeman yhteydessä 1. Hypotyreoosi / kilpirauhasen vajaatoiminta Useissa tutkimuksissa on havaittu, että lipedemaa sairastavilla naisilla hypotyreoosi on yleisempi kuin verrokkiryhmässä. Wiley Online Library +3 PubMed +3 PubMed +3 Esimerkiksi italialaisessa tutkimuksessa havaittiin, että noin 41,5 % tutkituista lipedemapotilaista kärsi hypotyreoosista. Frekvenssi nousi lipedeman edetessä (vaiheessa 1 → vaiheessa 3 hypotyreoosin esiintyvyys nousi merkittävästi) Endocrine Abstracts Toisessa laajassa kohorttitutkimuksessa kirjattiin, että lipedemapotilailla sellaisten sairauksien, kuten hypotyreoosin ja migreenin, esiintyvyys oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi kuin vertailuväestöllä. Wiley Online Library +1 Kuitenkin lääketieteellisessä kirjallisuudessa korostetaan, että korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia . Toisin sanoen: vaikka moni lipedemaa sairastava sairastaa myös kilpirauh...

  Lipedemaan liittyy usein ilmiö, jossa ihon alla tuntuu pieniä epätasaisuuksia tai kyhmyjä. Näitä kutsutaan noduuleiksi eli kyhmyiksi , ja ne ovat yksi sairauden tyypillisistä tunnusmerkeistä. Mitä noduulit ovat? Noduulit eivät ole nesteturvotusta kuten lymfedeemassa, vaan ne muodostuvat rasvakudoksen sisälle . Ne koostuvat suurentuneista rasvasoluista ja tiivistyneestä sidekudoksesta, joka tekee ihon pinnasta epätasaisen ja joskus arankin. Kyhmyjä voi tuntua erityisesti reisissä, säärissä, lantiolla ja käsivarsissa. Aluksi ne voivat olla hyvin pieniä, lähes huomaamattomia “helmiä” ihon alla, mutta sairauden edetessä ne voivat kasvaa suuremmiksi ja muodostaa pehmeitä tai kovaakin tuntuvia alueita. Miksi ne muodostuvat? Tutkimusten mukaan noduuleissa tapahtuu useita muutoksia: Rasvasolut kasvavat normaalia suuremmiksi ja kerääntyvät epätasaisesti. Sidekudos paksuuntuu , mikä tekee ihon rakenteesta tiiviimmän ja jäykemmän. Pienet verisuonet voivat olla hauraita , mik...

1. Heikentynyt mikroverenkierto ja imunestekierto Lipedemassa rasvakudos on epänormaalisti jakautunut ja sen verenkierto on heikentynyt. Pintaverisuonet ja kapillaarit ovat puristuksissa paksuuntuneen rasvakerroksen alla. Tämä johtaa heikompaan hapen ja ravinteiden kulkuun ihoon → melanosyytit (pigmenttiä tuottavat solut) eivät aktivoidu kunnolla UV-valolle. Tulos: iho ei rusketu helposti, vaikka olisi auringossa yhtä paljon kuin muu keho. 2. Imunesteturvotus ja nesteen kertyminen ihoon Lipedemaan liittyy usein mikroödeemaa eli soluväliin kertynyttä nestettä. Tämä: muuttaa ihon pintarakennetta ja heikentää UV-säteilyn tunkeutumista ihon pigmenttisoluihin. Eli käytännössä “valo ei pääse läpi” samalla tavalla kuin muualla kehossa. 3. Ihon rakenne ja rasvakudoksen koostumus Lipedema-alueen rasva on: kivulias, kuituuntunut ja “tiivis” iho voi tuntua paksummalta tai viileämmältä. Näillä alueilla on vähemmän aktiivisia melanosyyttejä, ja usein iho on myös kalpeampi tai sinertävä heikosta ver...

  Lipedema on pitkäaikainen, usein perinnöllinen rasvakudossairaus, joka aiheuttaa kivuliasta ja epätasaista rasvakudoksen kertymistä erityisesti alaraajoihin ja joskus myös yläraajoihin. Sairaus ei johdu liikalihavuudesta, eikä se ole seurausta epäterveellisistä elämäntavoista — vaikka sitä on pitkään virheellisesti sellaiseksi luultu. Perushoito ja omahoito Lipedemaa ei voida vielä parantaa, mutta oireita voidaan lievittää ja toimintakykyä tukea monin tavoin: Kompressiohoito: Lääkinnälliset tukisukat tai -housut vähentävät turvotusta ja kipua sekä tukevat kudoksia. Näihin joissain kunnissa on myönnetty palveluseteleitä/maksusitoumuksia. Liikunta: Säännöllinen, kehoa kuunteleva liikunta kuten vesijuoksu, kävely, pyöräily ja pilates auttavat ylläpitämään verenkiertoa ja liikkuvuutta ilman liiallista rasitusta. Lisäksi kansainvälisissä vertaisryhmissä on kerrottu ns.tärinälevyjen/laitteiden auttavan oireisiin kuin myös paineaalto-saappaiden/bootsien Ravitsemus: Tasapai...

  Lipedema , jota lääketieteessä kutsutaan nimellä lipödeema (ICD-10: E88.20), on krooninen rasvakudossairaus , jossa rasvakudos kertyy epätasaisesti erityisesti alaraajoihin ja joskus myös yläraajoihin. Sairaus ei johdu liikalihavuudesta eikä nesteen kertymisestä, vaikka ulkoisesti se saattaa näyttää turvotukselta tai painonnousulta. Lipedemalle tyypillisiä oireita ovat: Rasvakudoksen symmetrinen kertyminen etenkin lantion, reisien ja säärien alueelle Kipu, arkuus ja paineen tunne rasvakudoksessa Mustelmataipumus ja ihoherkkyys Painonhallinnan vaikeus – ruokavalio tai liikunta eivät poista kertynyttä rasvaa Sairaus on sidoksissa  hormonaalisesti ja perinnöllisesti  ja se puhkeaa usein murrosiässä, raskauden tai vaihdevuosien yhteydessä. Vaikka lipedema ei ole hengenvaarallinen, se voi aiheuttaa huomattavaa fyysistä ja psyykkistä kuormitusta  ja usein siihen liittyy väärinymmärrystä myös terveydenhuollossa . Varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta...