"Piezogeeniset papulat ovat kuormituksen aikana näkyviä rasvakudoksen pullistumia kantapäissä. Ne ovat yleisiä sidekudoksen häiriöissä, kuten nivelten yliliikkuvuudessa, EDS:ssä ja lipedeemassa."
Lipedeema, nivelten yliliikkuvuus ja piezogeeniset papulat – samaa sidekudoskokonaisuutta
Lipedeemaa on perinteisesti tarkasteltu rasvakudoksen sairautena, mutta yhä useampi tutkimus ja kliininen havainto viittaa siihen, että kyse on laajemmasta sidekudoksen häiriöstä. Tämä näkyy erityisesti siinä, kuinka usein lipedeemaa sairastavilla esiintyy nivelten yliliikkuvuutta, sidekudoksen haurautta sekä erilaisia kuormitukseen liittyviä oireita, jotka eivät selity pelkällä rasvakudoksen määrällä.
Arvioiden mukaan jopa 60–70 prosentilla lipedeemaa sairastavista esiintyy jonkinasteista nivelten yliliikkuvuutta. Osalla kyse on lievästä hypermobiliteetista, kun taas toisilla taustalla voi olla diagnosoitava sidekudossairaus, kuten Ehlers–Danlosin oireyhtymä (EDS), erityisesti sen hypermobiili alatyyppi. Tämä päällekkäisyys auttaa ymmärtämään, miksi monien lipedeemapotilaiden oirekuva on huomattavasti laajempi ja vaikeampi kuin mitä lipedeema yksinään selittäisi.
Sidekudos yhdistävänä tekijänä
Sidekudos toimii kehon rakenteellisena tukiverkkona. Se ympäröi rasvakudosta, tukee niveliä, jänteitä, nivelsiteitä ja verisuonia sekä vaikuttaa ihon kimmoisuuteen. Kun sidekudos on geneettisesti tai rakenteellisesti heikompaa, seuraukset näkyvät monella tasolla.
Lipedeemassa rasvakudos kertyy poikkeavasti ja reagoi herkästi kipuun ja paineeseen. Jos samaan aikaan sidekudos on normaalia joustavampaa ja vähemmän tukevaa, nivelet voivat yliliikkua, kuormitus jakautuu epätasaisesti ja kudokset väsyvät nopeammin. Tämä yhdistelmä luo pohjan krooniselle kivulle, liikkumisen raskaudelle ja uupumukselle, jotka eivät aina näy ulospäin mutta vaikuttavat merkittävästi arkeen.
Piezogeeniset papulat – näkyvä merkki sidekudoksen heikkoudesta
Kuvassa näkyvät piezogeeniset papulat ovat pieniä, pehmeitä pullistumia, jotka ilmestyvät kantapäihin tai muille kuormitusta kantaville alueille seistessä tai painettaessa. Ne syntyvät, kun rasvakudos työntyy heikentyneen sidekudoksen läpi ihon alle. Makuuasennossa tai kuormituksen poistuessa papulat usein häviävät.
Piezogeeniset papulat ovat yleisiä henkilöillä, joilla on nivelten yliliikkuvuutta tai EDS, ja niitä esiintyy myös lipedeemapotilailla selvästi enemmän kuin väestössä keskimäärin. Usein ne ovat kivuttomia, mutta osalla ne voivat aiheuttaa paikallista kipua tai aristusta, erityisesti pitkään seistessä tai kävellessä.
Vaikka papulat itsessään ovat hyvänlaatuisia, ne toimivat tärkeänä vihjeenä laajemmasta sidekudoksen hauraudesta. Niitä ei tulisi tarkastella irrallisena iho- tai jalkavaivana, vaan osana kokonaisuutta, jossa kehon tukirakenteet eivät kestä kuormitusta tavanomaisella tavalla.
Kun lipedeema ja hypermobiliteetti esiintyvät yhdessä
Kun lipedeema ja nivelten yliliikkuvuus tai EDS esiintyvät samanaikaisesti, ne voivat voimistaa toistensa vaikutuksia. Alaraajojen lisääntynyt rasvakudos muuttaa kävelymekaniikkaa ja asentoa, mikä lisää polvien, nilkkojen ja lonkkien kuormitusta. Monilla kehittyy virheasentoja, kuten pihtipolvisuutta, jotka edelleen rasittavat niveliä.
Samalla yliliikkuvat nivelet eivät tue kehoa tehokkaasti, mikä lisää lihastyön tarvetta ja johtaa nopeampaan uupumiseen. Kipu ei ole tällöin vain paikallista, vaan koko kehon kuormitukseen liittyvää. Tämä selittää, miksi monet kokevat voimakasta kipua, toimintakyvyn laskua ja väsymystä, vaikka perinteiset hoitomallit keskittyvät vain lipedeeman näkyvään rasvakudokseen.
Tarve kokonaisvaltaiselle lähestymistavalle
Lipedeeeman ja hypermobiliteetin tai EDS:n yhdistelmä tekee hoidosta monimutkaisempaa, mutta myös selkeämmän siinä mielessä, että pelkkä yksittäisten oireiden hoito ei riitä. Tarvitaan kokonaisvaltainen, koko kehon huomioiva lähestymistapa, jossa ymmärretään sidekudoksen rooli yhteisenä nimittäjänä.
Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että liikuntaa ja fysioterapiaa tulee suunnitella nivelten stabiliteetti edellä, ei pelkän liikkuvuuden lisäämisen näkökulmasta. Kompressio, kuormituksen säätely, kipujen asianmukainen hoito ja potilaan oma kokemus kehostaan ovat keskeisessä roolissa. Myös diagnoosien tunnistaminen ja kirjaaminen on tärkeää, jotta potilas ei jää selittämään oireitaan yhä uudelleen eri hoitotahoille.
Yhteenveto
Piezogeeniset papulat, nivelten yliliikkuvuus ja lipedeema eivät ole sattumanvaraisia löydöksiä, vaan ne heijastavat usein samaa taustalla olevaa sidekudoksen poikkeavuutta. Kun nämä ilmiöt tunnistetaan osaksi samaa kokonaisuutta, potilaan oireet saavat loogisemman selityksen – ja hoito voi perustua ymmärrykseen, ei pelkkään oireiden vähättelyyn.
Lähteet
Castori M et al. Hypermobility spectrum disorders and Ehlers–Danlos syndrome. American Journal of Medical Genetics, 2017.
Hansson E et al. Lipedema – a clinical entity distinct from obesity. Journal of Plastic Surgery and Hand Surgery, 2012.
Forner-Cordero I et al. Lipedema: an overview of its clinical manifestations, diagnosis and treatment. European Journal of Lymphology, 2020.
Cherry GW et al. Piezogenic papules and connective tissue disorders. British Journal of Dermatology, 1983.
Wold LE et al. Joint hypermobility in patients with lipedema. Phlebology, 2021.
Kommentit
Lähetä kommentti