Miksi lipedeema sattuu? Faskia–imusuonisto–kipu -yhteys

 

Moni lipedeemaa sairastava tunnistaa tunteen: keho tuntuu kipeältä, raskaalta ja tulehtuneelta, vaikka tutkimuksissa ei löydy selkeää selittävää syytä. Kipu ei ole aina terävää tai paikallista, vaan syvää, laaja-alaista ja ajoittain vaikeasti kuvailtavaa. Tämä kokemus ei ole kuviteltu, eikä se tarkoita, että kehossa ei tapahtuisi mitään. Yksi keskeinen selitys löytyy faskian, imusuoniston ja hermoston välisestä vuorovaikutuksesta.

Faskia – näkymätön mutta ratkaiseva kudos lipedeemassa

Faskia on koko kehon laajuinen sidekudosverkosto, joka ympäröi lihaksia, elimiä, verisuonia ja hermoja. Se ei ole vain passiivinen tukirakenne, vaan aktiivinen kudos, joka osallistuu liikkeeseen, nesteiden kulkuun ja kehon tuntoaistimuksiin. Terve faskia on joustavaa ja hyvin nesteytynyttä, mutta lipedeemassa faskian rakenne ja toiminta muuttuvat.

Lipedeeemaan liittyvä krooninen tulehdustila, rasvakudoksen lisääntyminen ja kudosnesteen kertyminen voivat tehdä faskiasta jäykempää ja paksumpaa. Kun faskia menettää liikkuvuuttaan, kudosten välinen liukuminen heikkenee ja keho alkaa tuntua kireältä ja kivuliaalta.

Imusuoniston rooli – kun neste ei pääse kiertämään

Imusuonisto kulkee suurelta osin faskiakerrosten sisällä ja välissä. Sen tehtävänä on poistaa kudoksista ylimääräistä nestettä, kuona-aineita ja tulehdusvälittäjiä. Lipedeemassa imusuoniston kuormitus lisääntyy merkittävästi.

Kun imusuonten kulku hidastuu tai estyy, kudoksiin kertyy nestettä. Tämä lisää painetta faskiassa ja ympäröivissä kudoksissa. Seurauksena syntyy noidankehä: turvotus jäykistää faskiaa, jäykkä faskia estää imunesteen virtausta ja tulehdus ylläpitää kipua.

Miksi kipu tuntuu syvältä ja selittämättömältä?

Faskia on erittäin runsaasti hermotettua kudosta. Se sisältää enemmän kipu- ja tuntoaistimuksia välittäviä hermopäätteitä kuin moni lihas. Kun faskia on jatkuvasti ärtynyt, turvonnut tai tulehtunut, hermosto alkaa reagoida herkemmin.

Tällöin kipu ei välttämättä näy kuvantamistutkimuksissa, eikä se aina vastaa yhtä selkeää anatomista rakennetta. Kipu voi säteillä, vaihtaa paikkaa ja pahentua stressin, väsymyksen tai kuormituksen myötä. Tämä selittää, miksi moni lipedeemaa sairastava kokee, että kipua ei oteta vakavasti, vaikka se on todellista.

Hermoston vaikutus – keho suojautuu kivulta

Pitkittynyt kipu ja tulehdus kuormittavat myös hermostoa. Keho siirtyy helposti puolustustilaan, jossa kudokset ikään kuin ”jähmettyvät” suojellakseen itseään. Tämä näkyy faskian kiristymisenä ja lisääntyneenä kipuherkkyytenä.

Kun hermosto on ylivireä, voimakas venyttely, kova liikunta tai aggressiivinen hieronta voivat pahentaa oireita. Keho ei tällöin koe hoitoa turvallisena, vaan reagoi lisäämällä jännitystä ja kipua.

Mitä tämä tarkoittaa itsehoidossa ja liikunnassa?

Lipedeeeman hoidossa ja itsehoidossa on tärkeää ymmärtää, että kehoa ei voi ”pakottaa” voimaan paremmin. Usein tehokkainta on lempeä ja johdonmukainen lähestymistapa, joka tukee imusuoniston toimintaa ja rauhoittaa hermostoa.

Kevyt ja rytminen liikunta, kuten kävely, vesiliikunta ja rauhallinen lihastyö, edistää imunesteen virtausta ilman liiallista kuormitusta. Hengitysharjoitukset, erityisesti palleahengitys, tukevat imusuoniston toimintaa ja auttavat hermostoa palautumaan.

Myös lämpö, riittävä nesteytys ja hellävarainen manuaalinen lymfaterapia voivat helpottaa kudosten kireyttä. Monille tärkeää on myös oppia tunnistamaan kehon rajat ja hyväksyä, että toipuminen on usein hidasta mutta syvällistä.

Yhteenveto

Lipedeeemaan liittyvä kipu ei synny tyhjästä. Se on seurausta faskian, imusuoniston ja hermoston monimutkaisesta vuorovaikutuksesta. Kun nämä järjestelmät kuormittuvat, keho viestii siitä kivulla. Tämä ei tarkoita heikkoutta tai liioittelua, vaan biologista todellisuutta.

Kun kipua tarkastellaan tämän kokonaisuuden kautta, avautuu myös uusia, lempeämpiä tapoja tukea kehoa ja arjessa jaksamista.

Lähteet

• Schleip, R., Findley, T., Chaitow, L., & Huijing, P. (2012). Fascia: The Tensional Network of the Human Body. Elsevier.
• International Lymphoedema Framework. (2020). Best Practice for the Management of Lymphoedema.
• Herbst, K. L. (2012). Rare adipose disorders (RADs) masquerading as obesity. Acta Pharmaceutica Sinica B, 2(2), 113–123.
• Stecco, C. et al. (2014). Fascial components of the myofascial pain syndrome. Current Pain and Headache Reports, 18(8).