Mikä on lipedema?
Lipedemaa sairastavat kohtaavat terveydenhuollossa yhä tilanteita, joissa ratkaisuksi ehdotetaan laihdutusleikkauksia: mahalaukun ohitusleikkausta, sleeve-leikkausta tai muita bariatrisia toimenpiteitä. Näitä ehdotuksia esitetään usein vilpittömässä tarkoituksessa – ajatuksella, että painon lasku parantaisi oireita ja terveyttä kokonaisuutena.
Monille lipedeemaa sairastaville tämä ehdotus ei kuitenkaan vastaa todellisuutta eikä sairauden luonnetta. Lipedema ei ole seurausta liikasyönnistä tai elämäntavoista, vaan krooninen, hormonaalinen ja sidekudokseen liittyvä sairaus, jossa rasvakudos käyttäytyy biologisesti eri tavoin kuin tavallinen rasvakudos.
Tieteellisessä kirjallisuudessa on jo pitkään tuotu esiin, että lipedeman rasvakudos on metabolisesti ja rakenteellisesti erilaista kuin tavallinen lihavuuteen liittyvä rasvakudos. Lipedemassa rasva kertyy tyypillisesti alaraajoihin ja joskus yläraajoihin, aiheuttaen kipua, kosketusarkuutta, turvotusta ja liikkuvuuden rajoittumista – oireita, jotka eivät selity pelkällä kehon painolla.
Painon lasku voi vähentää ylävartalon rasvaa ja parantaa joitakin aineenvaihdunnallisia arvoja, mutta se ei useinkaan poista lipedeemakudosta eikä siihen liittyvää kipua. Tämä on yksi keskeinen syy siihen, miksi monet lipedemaa sairastavat kokevat, ettei laihdutusleikkaus vastaa heidän sairauteensa.
Useat tutkimukset ja katsaukset osoittavat, että vaikka bariatrinen kirurgia voi johtaa merkittävään painonlaskuun, lipedeeman keskeiset oireet – kuten kipu, arkuus ja alaraajojen epäsuhtainen rasvakudos – usein jatkuvat.
Tapaussarjoissa on raportoitu tilanteita, joissa potilaat ovat laihtuneet kymmeniä kiloja laihdutusleikkauksen jälkeen, mutta lipedeemakipu ei ole lievittynyt lainkaan. Joissakin tapauksissa kehon mittasuhteet ovat jopa korostuneet, kun ylävartalo laihtuu mutta alaraajojen lipedeemakudos säilyy ennallaan.
Tutkimusnäyttö ei tue laihdutusleikkausten käyttöä lipedeeman varsinaisena hoitomuotona. Ruotsalainen SBU (Statens beredning för medicinsk och social utvärdering) on todennut, että näyttö bariatrisen kirurgian hyödyistä lipedeemassa on puutteellista, eikä sitä voida suositella lipedeeman hoitoon sellaisenaan.
Lihavuusleikkauksiin liittyy tunnettuja riskejä, kuten vitamiinien ja hivenaineiden heikentynyt imeytyminen. Lipedemaa sairastavilla tämä voi olla erityisen ongelmallista, sillä sairauteen liittyy usein jo valmiiksi tulehdusherkkyyttä, sidekudoksen haasteita ja hermoston kuormittumista.
Monet potilaat kuvaavat, että leikkauksen jälkeen lipedeema ei ole “parantunut”, vaan päinvastoin tullut näkyvämmäksi ja raskaammaksi kantaa – sekä fyysisesti että henkisesti.
Tässä kohtaa on syytä pysähtyä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden äärelle.
Jos yhteiskunta on valmis kustantamaan laihdutusleikkauksia – kalliita, elinikäisiä seurantaa vaativia ja merkittäviä elämäntapamuutoksia edellyttäviä toimenpiteitä – miksi se ei ole valmis rahoittamaan lipedemaan kohdistuvaa hoitoa, joka puuttuu suoraan sairauden ytimeen?
Vesiavusteinen rasvaimu (WAL, water-assisted liposuction) on tällä hetkellä ainoa hoitomuoto, jonka on osoitettu vähentävän lipedeemakudosta, lievittävän kipua ja parantavan toimintakykyä. Kyse ei ole kosmeettisesta toimenpiteestä, vaan sairauden hoitamisesta.
Monille lipedemaa sairastaville juuri tämä hoito voisi avata niin sanotun pullonkaulan: vähentää kipua, mahdollistaa liikkumisen, parantaa unta, keventää hermoston kuormitusta ja luoda edellytykset kokonaisvaltaiselle terveyden paranemiselle – sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Lipedemaa sairastavat eivät tarvitse lisää kehotuksia laihtua tai selittää, miksi paino ei laske “odotetusti”. He tarvitsevat tunnustuksen siitä, että kyse on todellisesta, kroonista kipua aiheuttavasta sairaudesta – ja hoitoa, joka kohdistuu siihen.
Kun hoito kohdistuu oikeaan syyhyn, myös muu terveys voi alkaa parantua. Siksi keskustelu lipedeeman hoidon rahoituksesta ei ole vain lääketieteellinen kysymys, vaan myös eettinen ja yhteiskunnallinen.
Halk, A. B. et al. (2022). Persistent lipedema pain in patients after bariatric surgery: a case series. Obesity Surgery.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35144895/
SBU – Statens beredning för medicinsk och social utvärdering. Bariatric surgery for lipedema – evidence gaps.
https://www.sbu.se/en/publications/e-vidence-gaps/bariatric-surgery-for-lipedema/
Dadras, M. et al. (2017). Lipedema—An update on diagnosis and treatment. Plastic and Reconstructive Surgery – Global Open.
Herbst, K. L. (2012). Rare adipose disorders (RADs) masquerading as obesity. Acta Pharmacologica Sinica.
Kommentit
Lähetä kommentti